PIENI PAKETTI

ihana valo....

***
Olen menossa tänne maalailemaan ja taiteilemaan viikonlopuksi. Eilen jo aloittelin jättitaulun kehyksien teolla. Olen odottanut innolla tätä viikonloppua ja nyt vielä paistaa aurinko.

Vien pienen lahjan kuitenkin tänne. En voi vielä paljastaasitä sitä, ettei yllätys mene pilalle :) Ihanaa ja auringontäyteistä viikonloppua kaikille!

UNIONGELMAINEN

Mieheni ryhmällä on jälleen näyttely, tälläkertaa ikkunassa, tervetuloa katselemaan!

Helsingin Artesaanin ikkunagalleria
Helsinginkatu 34 b, Helsinki
1.3.–30.4.2010
Avoinna 24h
Muotoilijat paikalla maanantaina 1.3.2010, klo 18.00–18.30

***
Tämä on huidellut tukka putkella, tehnyt töitä liikaa miljoonista lupauksisa huolimatta, ollut väsynyt, toivonut unta. Nyt kun hutkimiset on melkein ohi ei tule uni ei sitten millään. Kello on puoli kolme yöllä, mies tuhisee vieressä tyytyväisenä ja minä mainostan häntä :)

Hyvää yötä kaikille ja kiitos jälleen kaikille blogilaisille, jotka viihdyttävät minua näin keskellä yötä. Toivoisin että minulla olisi yhtä hyvät unenlahjat kun minun pikkuruisella siilillä.

IHAN ITSE

Kuka se siellä takana vaanii?




Siilihän se tekeleestä peiton itselleen nyysi, pyöreä muoto sopi hyvin siilin pyöreän kropan ympärille.

***
Olin koittanut itsenäisesti virkata neliönmallisia lappusia, mutta sain aikaiseksi ison mustan möykyn. Iltakyläily täällä vapautti minut nolosta osaamatomuudestani. Joimme teetä, emäntä virkkasi suloista pehmolaista ja minä tuskastelin osaamattomuuttani virkkaustöissä. Emäntä nousi ylös kaiveli tovin koriaan ja toi eteeni langan ja koukun. "Nyt opetellaan" kuului vierestä.

Lopulta sain aikaan neliön! Tuhertelun aikana opin uudelleen laskemaan neljään ja tekemään alkulenkin. Kiitos kärsivälliselle opetttajalleni, kuten huomaat siilikin kiittää :)


Tänään auriko sulatti jalkakäytävältä lunta, kevät tulee!

ILOINEN TUKHOLMA

Kuvasarjan kuvista iso osa on iloisesti kierrätettyä.

***
Vaikkakin asiat on kierrätettyjä, ei niiden tarvitse olla värittömiä, vai mitä mieltä olette?

Kirppikseltä (kolmen kuvan kuvasarjan keskimmäinen kuva :) löydettiin monta pussillista asioita. Itse löysin edellisessä tekstissä mainittujen kynttilänjalkojen lisäksi vanhoja pellavaliinoja ja vyön. Mies haali kainaloon paidan, keltaisen ruotsikassin sekä kravatin. Työkaverit shoppasivat nukenvaunut ja keltaisen kummajaistontun, joka tulee komistamaan työpaikalla aiheeseen liittyvää näyttelyä. Myyjä oli aivan ihana, ei sinänsä ihme kun saa työskennellä korkeuksiin ulottuvien aarteiden keskellä. Näistä näette kuvia myöhemmin, kun valoa tulee jälleen sisälle.


Kirppis- ja kahvipaikkoja kyseltiin, joten laitan joitain koordinaatteja ylös. Sitä kun kuljeksii ympäriinsä, niin harvoin enää muistaa missä sitä tarkkaan on kulkenut. Asustimme ja pörräsimme enimmäkseen Södermalmilla ja himpun kurkkasimme vanhaan kaupunkiin. Kuljimme Hornsgatanin ja Södermalmsgatanin sekä Östgatanin lähettyvillä. Tuo ihananmiehen kirppis on Hornsgatanin poikkikadulla Roselundsgatanilla ja nimeltään se on Uppåt väggarna second hand.

KULUNUTTA JA KULUTETTUA TUKHOLMASSA

Vanhaa...


...kierrätettyä...


...valmiiksi kulutettua...


...uuudelleen käytettyä, paketoitua...


...vanhan päällä vanhaa vai uusvanhaa, menin lopulta ihan sekaisin.

***
Tukholman huonekalumessujen yhteydessä päätimme pitää työkavereiden kanssa muutaman Tukholmapäivän. Niin kaupunki kuin messutkin olivat valloitettu kaikella vanhalla, kierrätettävällä, kierrätetyllä, paketoidulla tai muuten erilaisilla ja näppärillä ideoilla.
Muutamanvuoden takainen kiiltävä valkomusta oli taakse jäänyt ja nyt maanläheiset materiaalit ja sävyt valtasivat kaikki paikat. Kaiken tämän keskellä kirkas keltainen piristi iloisuudellaan.

Kiersimme aivan loistavia kirppiksiä ympäri kaupunkia ja teimme löytöjä. Ehkä innostunein olen ylimmäisessä kuvassa näkyvistä kuuseen laitettavista aidon kynttilän kynttilänjaloista. Kuusta meillä ei omassa kodissa vielä ole ollut, mutta ehkä nyt on aihetta. Nämä ovat ensimmäiset joulukoristeet, mitä olen kotiini hankkinut! Väliaikaisesti ajattelimme täyttää niillä tämän tyhjän seinän.



Viimetipassa tehty matkabuukkaus aiheutti meille sviittiyön, joten tämän prinsessaunelman alle käperryimme nukkumaan.

PÄIVITYS

Toisissa popoissa on napit, toisissa pitkät varret.

***
Olen selvinnyt koko talven muutaman vuoden vanhoilla housuilla sekä kahdenmallisella, mutta neljällä erivärisellä villapaidalla. Olen myös katsonut vinoon kapealahkeisia housuja jo monta vuotta. Tämän lisäksi inhoan sovituskoppiuurastusta. Olen kuitenkin vahavasti päättänyt siirtyä tälle vuosituhannelle ja uhmata tätä mielikuvaa.

Aamulla on kylmä, joten pitää laittaa pitkikset, pari paitaa + yksi niistä neljästä villapaidasta, paksu toppatakki, pipo, tumput x 2 ja kaulahuiveja sekä takin sisä- että ulkopuolelle. Sit niiden kalsareiden kanssa on tietenkin sukat ja villasukat. Voisin tällä varustuksella lähteä vaikka pohjoisnavalle, mutta valitsekin halogenispottien täyttämän ja läkähdyttävän kuuman kauppakeskuksen.

Ähellän ja puhellan, vaihdan vaatteita, haen uusia kokoja rekistä, vaikka työkaveri on käskenyt käyttää myyjää apuna. Yhdessä kaupassa käytinkin avuliasta myyjää ja sen seurauksena ostin tuhottoman kalliit vaatekappaleet.

Lopputulos on ollut huikea! Perjantaina ostin kahdet kengät, hamosen ja paidan. Tänään shoppasin kahdet (pillipöksyt!!!!) paitoja kassan, vyön, huivin ja korjautin kelloni. Piti myös kavennuttaa uudet saappaat varresta mutta kustannukset olisivat nousseet yli saappaiden hinnan, joten asiaa pitää harkita tarkasti. Ajattelin josko saisin ihan itse ne kavennettua, mitäs luulette. Onnistuuko tavallinen -90-luvun Singeri moiseen suoritukseen?

Mutta huh, tää vaatekaapin päivitys on hurjaa puuhaa! Olen kuitenkin iloinen :)
Omatuntoni on myös puhdas näiden uusien vaatteiden ostolta, sillä niin harvoin mitään shoppaan. Uffilla on tosin tasaeuropäivät, joten voisipa sinnekin poiketa...

Vanhemmille ja veljille erikoishuomio: Muistakaa että elämme nyt seuraavaa tuhatvuotista, joten ei tarvitse kummastella kapealahkeisia pöksyjäni. Ajatella että vielä tässä iässä pitää miettiä mitä pistää päälle kun tapaa vanhemmat ja muut perheenjäsenet, jotta välttyy ironisilta katseilta ja kommenteilta :)

MARTTA JUO MARTTAKAHVILASSA KAHVIA

Martta Wendelinin kuvassa leivotaan pullaa.
(Lupaan tai ainakin yritän vähentää kuvien varastamista googlelta...)

***
Lapsena minulta kyseltiin ironisesti että kuulutkos Marttakerhoon tai mitäs tähän sanot Martta-täti? Nyt kolmikymppinen Martta istuu nuorekkaassa Martta Deli-kafe´essa ja näppäilee tietokoneella. Aika on muuttunut ja minusta on ihan oikeasti tullut Martta-täti, kiitos veljen. Voisinpa myös ajatella sanovani että liityin juuri Marttakerhoon, siihen ihan oikeaan, missä tehdään kotiherkkuja kotikonstein. Ehkä alan pikkuhiljaa päästä yli omituisesta etunimi-sukunimi kammosta... Äiti sanoi aina kotiin tulleelle murtuneelle pikkutytölle, että kyllä sinä sitten myöhemmin olet ylpeä nimestäsi, se on niin erilainen. Tietääköhän äidit aina kaiken?

Viikonlopuksi suuntaamme pikkurellun nokan kohti maaseudun rauhaa, joten mukavaa viikonloppua teille kaikille!

OLEN(M)PA TURHAMAINEN...

Tämäkin kuva on nyysitty googlelta...


***
...kun olen niin onnellinen uudesta mäkkiläisestä. Entinen ressuka kun pärisi ja surisi, siinä oli pyöräilyn jäljiltä kaiken maailman klommoja ja naarmuja. Täänään pistin piuhan toisesta koneesta toiseen, poistin itseni ja kaikki tiedostot vanhalta koneelta ihan noin vain napin painalluksella ja hieman myös surin vanhaa hyvää kumppaniani. Useamman vuoden kun on työskennellyt yhdessä niin jonkinsortin side syntyy koneeseenkin. Kuitenkin mäkkiäisten siirtopiuha siirtää kaikki toiminnot ja asetukset uuteen koneeseen sellaisenaan, joten voi jatkaa mainiosti samoilla asetuksilla.

Pari päivää on siis ollut yhtä konetta ja virtuaalimaailmaa kun on aktiivinen facebookki, nyt jo neljä ystävää ;) ja tää mäkbookki.

ANNOIN PERIKSI

Varastin googlelta kuvan...

***
27.10.2007 sain ystävältäni viestin töihin, hän pyysi minua ystäväkseni. Klikkasin ja siellä sitä oltiin, uudessa Facebookmaailmassa. Otin kaksi ystävää, kunnes pelästyin ja laitoin hihnat kiinni. Otin yhteyttä ylläpitäjään ja pyysin heitä poistamaan tietoni. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista vaan minun piti säädellä nappuloita niin ettei kukaan minua löydä.

Perjantaina tapahtui suuri käänne. Olin auttamassa rakasta lapsuudenystävääni muutossa ja hän vaatimalla vaati paremman yhteydenpidon takaamiseksi minua avaamaan facebooksivuni. Sen siis tein. Nyt minulla on siellä kolme ystävää... Testaan rauhassa ja katsastelen tilannetta.

Täällä blogimaailmassa on tottunut näkemään kauniita kuvia ja määrittämään halutunnäköiseksi sivunsa, mutta siellä on rumia mainoksia ja muita härpättimiä näyttö täynnä. Onneksi pääsen pakenemaan sitä kauhumaailmaa tänne teidän kauniisiin blogeihin.

KEVÄTTÄ ILMASSA

Hän on piirtänyt lumeen ja odottaa siellä...

***
Vaikka tuiskuttaa ja tuulee, on kylmä ja päivät lyhyet niin silti kevät on läsnä. Kukat kotiutuivat juuri ikkunalle piristämään, päivän valo on jo pidempi kuin hetki sitten. Aurinkokin kurkkasi ja paistoi jälleen asuntoon. Kohta kaivan herneet likomaan ja alan kasvattamaan taas herkkuversoja. Niissä onnistun, muissa yrteissä en.

Olkoon tämä samalla virtuallinen, toivottu kukkakimppu erääseen rintamamiestaloon :)

PAKKASKYLÄILIJÄ

***
Ulkona paukkuu pakkanen ja sen seurauksena kylään tullut pikkuhauva oli saanut emännän tekemän ihanan villapaidan päällensä. Ihastuin tähän luomukseen ihan täysin. Ei bling-bling
asusteita vaan ihka aito palmikkoneule.

Kiitos kyläilijöille mukavasta illasta :)

VALOA JA ILOA :)

En taida koskaan kyllästyä aamuauringon tekemään tauluun.

***
Heräsin aamulla huonosti nukutun yön jälkeen sohvalta. Katsoin seinälle ja sinne se aurinko oli taas tehnyt lempitauluni. Siitä innostuneena kampesin itseni pystyyn ja aloin huhkimaan, romut ja ylimääräiset tavarat kasaan ja pois silmistä. Rätitin ja mopitin koko asunnon. Havaitsin että puhtaan valkoinen sohvamme on muuttunut vaalean ruskeaksi talven aikana. Mallisohvan kun olemme ostaneet niin emme ole voineet vaikuttaa siihen että kangas olisi vesipestävä ja muutenkin näppärästi irroitettavissa. Pitänee siis purkaa koko helahoito, irrottaa kädensijan kankaan niitit, ottaa tyynyistä päälliset irti ja viedä mytty alakerran pesulaan. No ainakin tulee siistinä ja puhtaana taikaisin.

Nyt taidan lähteä ulkoilemaan ja katselemaan josko Vallilan Akselin kirppikseltä löytyisi jotain kivaa. Mitäänhän ei kämppään enään mahdu, mutta silmäillä aina saa. No katsotaan niin miehelläni on kuitenkin taas nyssykkää ja pussukkaa mukana kun sieltä palaamme :)

TULIAISIA

***
Mieheni bongaa uusia asioita huomattavasti innokkaammin ja useimmin kuin minä. Töistä kotiin tultaessa sillä voi olla käsissä yhtä jos toista nyssykkää ja pussukkaa. Viimeksi sain herkkuleipää ja omppuja lähiruokakauppa Juuren puodista. Uusia säilöntäaineettomia viinietikoita hän tilasi meidän viinitoimittajaystävältä. Nämä ovat kuulemma "vain" 8 vuotta vanhoja. Pitää kuulemma testata vielä 20 vuotta vanhaa balsamiviinietikkaa jätskin kanssa...

KOTITOIMISTOLLA

***
Työpäivien kulku on tällähetkellä mukavaa. Heräilen aamulla rauhassa, lueskelen lehtiä ja jään kotiin tekemään sekä päivätöitä että omia juttuja. Kaffe ja aurinkoinen maisema on kovin rauhoittavaa.

Tämänhetkinen toimeksiantoni on luoda tumma rustiikkinen maalaistunnelma rakenteilla olevaan kahden perheen hirsitaloon. Sinänsä jännää sillä olen itse vaalean ja raikkaan ystävä, mutta sehän se haaste onkin, miten luoda juuri sellaista mitä asiakas toivoo siten että itsekin on lopputulokseen tyytyväinen.

Olen kasannut palettia pikkuhiljaa rauhassa mietiskellen ja taloblogejakin selaten. Blogeista saa ihania tunnelmia ajatuksiin, vaikkakin useimmat kohteet ovat kauniin vaaleita. Vanhoilla asioilla saa luotua ihanan tunnelman vaivattomasti. Pitää vaan olla kärsivällinen että löytää sopivia asioita. Ei pidä suinpäin hankkia jotain melkein sinnepäin ja sitten todeta -miksi täällä ei ole sitä tunnelmaa mitä haettiin.

Kiitos siis kaikille blogienpitäjille kivoista ja kauniista tunnelmista :)

SUMUISEN SATUMAAN TEET

Sumu ja pakkanen on tehnyt tästä etelän kaupungista oikean ihmeiden satumaan. Kuvankauniista puista olemme saaneet nauttia nyt pari päivää ja kameraan on tallentunut huuruisia puita jo vino pino. Ensimmäinen työpäivä kolmen viikon lomailun jälkeen kului osittain lähipuistossa kameran kanssa. Ihmeellistä ja kaunista :)




Kauniista asioista olemme saaneet nauttia myös sisätiloissa sillä pukki toi jouluna meille puhdistavaa teetä. Se on marjaista ja hyvää, kiitos pukin apurille! Eilen mieheni lisäsi sarjaan hyvän illan teen, mikä rauhoittaa ja auttaa hyviin uniin. Se on tosi namia. Tänään shopattiin vielä raikas sitruunainen nokkostee. Eiköhän ole iltateen aika...

HISTORIAA

Kamalasti on tuiskuttanut ja


siksi on tullut lueskeltua kuvakirjoja.


Vuosisadan takaista tunnelmaa kävimme kokemassa myös jouluisessa savusaunassa.

***
Mieheni sai eri tahoilta joululahjaksi mielenkiintoisen kasan kirjoja, jotka käsittelivät hänen kotikuntaansa, minun kotikaupunkia sekä meidän nykyistä kotikaupunkiamme. Inhan ja Branderin valokuvakirjat vuosisadan alusta kuvaavat hienosti mennyttä Helsinkiä. Miehen kotikuntannan historiikistä selviää miten kauppojen avautuminen kylissä vaikutti sen ajan elämään. Tämän lisäksi käytiin katsomassa Täällä pohjantähden alla elokuva. Kirjat on luettu intesiivisesti, elokuvan taustat tutkittu ja tämän lisäksi googlattu vuosisadan vaihteen tapahtumia. Historiikkii on siis päivitetty näiden asioiden osalta ja se mikä kummastuttaa aina uudelleen on se miten paljon vuosisadan aikana on tapahtunut. Ihmettelen usein mummeleita joiden syntymäaika sijoittuu vuosisadan vaihteeseen, mitä kaikkea he ovat saaneet/ joutuneet kokemaan ja miten he ovat sopeutuneet kaikkeen tähän muutokseen. Ja tietenkin sitä miettii tämän kaiken päälle mitä seuraavan vuosisadan aikana tapahtuu, hmmm...

KÖLLÖTTELYLOMA ON NYT OHI

***
Olemme ottaneet kolmenviikon lomasta kaikki irti, siis köllöttely mielessä. Uni on maittanut niin että on pitänyt kiirehtiä ulos imemään viimeiset auringonsäteet kunnes on taas tullut pimeää. Illat olemme nauttineet lämpimästä kynttilänvalosta sekä täysikuusta joka on möllöttänyt tuolla taivaalla. Mieheni 30-vuotis synttäreitä vietimme uutenavuotena, jolloin asunto täyttyi iloisista ystävistä. Iso kiitos vielä kaikille teille!


Vielä kuva ihkuista synttärikakuista, itse väkerrettiin tuo suklaahömpötys ja miehen sisko väsäsi tuon alakulma herkullisen vadelmakakun.

JOULUHALI

Nämä kuvat ovat viimevuotisia otoksia mieheni kotikulmilta. Siellä on hieno polku riippusiltoineen, joka yhdistää toisella puolen jokea olevan pappilan, hautuumaahan ja kirkkoon.

***
Olen päättänyt tavata useampia ystäviäni tänäjoluna ja muistaa heitä ihan vain itselläni. Osan olen jo tavannut osa on vielä tapaamatta. Seurueet ovat olleet suuria ja riehakkaitta tai ihan vain kahdenkeskeisiä juttutuokioita. Glögi, ilo ja jutustelu ystävien kanssa ennen joulua on tuonut ihan uuden joulumielen minulle :)

Tätä joulumieltä kasvatti tämänpäivän yllätysvisitti Hvitträskissä. Hämyinen ja intiimi tunnelma sisällä, valkoinen kevyt lumipeite ulkona loivat kivan jouluisen kontrastin. Jouluihminen kun en ole, en korista asuntoa joulukuntoon enkä hanki juurikaan lahjoja. Nämä pienet viittaukset jouluun antavat riittävästi hyvää ja rauhallista mieltä.

Ja kaikille niille, joita en pääse tapaamaan niin annan jättimäisen ison jouluhalin. Tämä virtuaalihali on kaikille jaossa, joten toivotan kaikille mukavaa ja rauhallista joulunalusaikaa...

TULITIKKUASKEJA

Rumia askeja lojui ympäri asuntoa, kunnes kyllästyin ja otin niistä kuoret käsiteltäväksi. Teippasin raapaisupinnat umpeen ja sivelin rennoin ottein maalia päälle.








Kynttiläpurnukan viereen hain toisen purnukan, johon nuo vaalein sävyin maalatut rasiat laitoin. Tuolta verhon takaa niitä on tarvittaessa helppo napata.

***
Olemme tulitikkujen osalta suurkulluttajia. Tikkuja poltellaan kynttilöiden kanssa, mutta suurin tikkusyöppö on meidän ihana kaasuhella ja -uuni. Olemme parivuotta selvinneet mieheni entisen työpakan tyylikkäillä, mustilla, lahjatikuilla. Kaikki loppuu aikanaan kuten nämkin, joten ostin perustikkuja lisää yhden euron jouduin puntista maksamaan. Ostohetkellä en tainnut ajatella tuon pidemmälle, kunnes havaitsin vaaleansinisten Tiimari- ja kellertävien Sampoaskien vallannen koko asunnon. Tartuin lähimpään apuun, joten maalasin askit eri värisiksi. Nyt niitä voi pitää tuossa ikkunalla erillisessä lasipurnukassa.

Selvästi olo jo paranee sillä puuhastelu taas kiinnostaa. Olen parinpäivän aikata ollut tv-kaistan suurkuluttaja. Kaikki leffat viimeisen kahdenviikon ajalta olen tainnut katsoa. Niin Tomb Riderit kuin Hain tarinan -huh mikä kammotus tuo ensimmäinen olikaan.