9. maaliskuuta 2010

NAIS MAN


Herkkuja, runoja, teetä ja kilo suolaa...


...jättimökösämpylöitä, joiden päälle pystyin valitsemaan mm. villisikametvurstia...


...kukkia ja auringonpaistetta :)

***
En ole (yltiö)feministi, en toivo että naiset saavat spesiaalikiintiöitä vaan toivon että me saamme työpaikat omalla vankalla kokemuksella ja että se hyväksyttäisiin. Voin silti nauttia täysin rinnoin naistenpäivän johdosta tarjotusta herkkuiltateestä ja kaikenmaailman lisukkeista mitä mieheni tarjosi kun töistä saavuin. Nam ja iso kiitos hänelle :)

7 kommenttia:

Juju kirjoitti...

OIjoi, Ihanat herkkuteet ja lisukkeet!

jäin meittimään...
Vikipedia: Feminismi on naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliroolien muuttamiseen tähtäävä liike.

Feminismi poliittisena liikkeenä syntyi 1800-luvulla. Naisasialiikkeen syntyaikoina naisille vaadittiin poliittisia oikeuksia ja itsenäistä asemaa. Myöhemmät ajattelijat ovat luoneet feminististä ajattelua ja puhuneet syrjinnästä ja epätasa-arvosta, joka on jatkunut poliittisten oikeuksien yhdenmukaisuudesta huolimatta."

hmmm. miksi monen mielestä on siis jokin kirosana olla feministi. Siksikö, että siitä on tehty eräänlainen haukkumanimi, joka liitetään ngatiivisiin, usein äärimäisiin mielipiteisiin?
Ehkemme kukaan vain halua tulla lokeroiduksi.

Meitä silkistä, ruusuista, lahjoista ja huomaavaisuudesta nauttivia feministejä on suuri osa naisista ja miehistäkin. Miksipä ei olisikin? Ttkittiinhan juuri mm, etti ainoastaan naisten euro ole 87 centtiä, vaan myös tyttölapsen viikkoraha on 87 centtiä. Ällistyttävää. Ja tässä kohtaa hyvä huomata, että kyseessä ei ole rahasta vaan asenteessa joka istuu meissä naisissakin tiukassa.

VALKOINEN PERSILJA kirjoitti...

HYVÄHYVÄ kommentti :) Tarkoitin etten ole feministi sillä toivoisin että nämä asiat hoituisivat itsestään ja joskus jotta asiat saadaan etenemään tarvitaan näitä omituisia ns. naiskiintiöitä, joiden olemassaoloa en haluasi yhtään ymmärtää. Joissain kohdin asiat on voinut tämän takia saada omituisia mittasuhteita.

Lopputuloksena yritän kai sanoa että toivoisin itsestäänselvää tasa-arvoa.

Juju kirjoitti...

Sanos muuta! Niin minäkin toivoisin, mutta sitten välillä suureksi hämmästykseskeni huomaankin, että itsessäni istuu jokin kummallinen sukupuolinen oletusarvo suuntaan tai toiseen. Olen kiitollinen vanhemmilleni siitä, että olen saanut niin luontevan tasa-arvoisen lapsuuden elää. Asiat olisivat parhaimmillaan juuri ilman suurta numeroa, (vaikka sitten jopa vähän sukupuoliroolittuneina, kuin että kaikki kokoajan kyseenalaistetaan ja lapsista koitetaan tehdä sukupuolettomia...sallitut värit vihreä ja keltainen hihihi)harmi aina kun joudutaan menemään äärilaidalle.

Ja samaa mieltä siitäkin, että pätevä ihminen työhön oli sitten mies tai nainen.

Lissu kirjoitti...

Ihana mies sinulla! Suomessa sentààn naisen asema on joltisenkin hyvà verrattuna tànne saapasmaahan, jossa yleensà vain mammaa kunnioitetaan. Làhinnà ruoanlaittajana. Hyvà edes niin. Ulkonààltààn kauniit naiset palkataan telkkarin (?)viihdyttàjiksi. Varsinkin erààn murkkuvanhuksen kanaville. Toisaalta nuoret naiset ovat alkaneet itsenàistyà nopeammin kuin nuoret miehet, jotka asustelevan hemmottelevan mamman hoivissa mahdollisimman kauan...
Minkàhànlaista tasa-arvoa kohti tààllà mennààn?

VALKOINEN PERSILJA kirjoitti...

Voi sitä saapasmaan setää, eikös se asettanut kaikenmaailman kaunottaria juuri ehdolle, voi pyhä jysäys. Äidit taas tekevät jättimäisen karhunpalveluksen pojilleen. Hassuja on kulttuuriset erot meillä. Ja juu, minulla on ihana mies :)

Kirjailijatar kirjoitti...

Ihania herkkuja :) Hyvä, että naistenpäivä on keksitty!

pirkko kirjoitti...

Tulinpahan tsekkaamaan tännekin, kun usein tuolla eilen-tänään-huomenna-blogin kommentoinneissa tavataan ;)
Juu ja tuun toistekin!