Anopin maton lyhennys tapahtuu keittiön pöydällä.
Siitä lähtee kauheasti roskaa ja murusia.
Pääkaaoksen aiheuttajana toimii kuitenkin nämä betonivalaisimet,
joiden teossa auttaa olohuoneen lattialle roudattu kompura.
Kompura kulkee näppärästi kuraisilla pyörillään ympäri huushollia.
***
Meidän 50 neliön valkoisen asunnon on vallannut mieheni betonipussit, valumuotit, valmiit mallit, muut työkalut ja näistä kaikista aiheutuva pöly. Syynä tähän on 3.9 avautuva näyttely, johon pitää valmistaa läjä kookkaan miehen sylin kokoisia betonivalaisimia, naulakoita, sekä pöytiä. Suurin näyttelyesine on kahtena kappaleena köllöttelevä ulkovalaisimena toimiva betonipalkki. Yksi lojuu nätisti sängynvieressä, toinen vaatekaapin ovien edessä ja kolmas ystäviemme kellarissa jo ties kuinka monetta kuukautta (kiitos kärsivällisyydestä).
Ja tuo kompura on tuotu edistämään tätä puuhaa. Iltaisin se tärisee ja mölyää meidän pienenpienessä wc-tilassa. Vessamme ja eteisemme toimii siis valupaikkana. Yökyöpeli mieheni puuhastelee onnellisena tuon punaisen härvelin kanssa ympäri asuntoa mairea hymy huulillaan.
10 kommenttia:
voi kauhia! En halua kuvitella teidän siistiä kotia betonipajana. Hyvä että yökyöpeli on onnellinen ja näyttelykin valmistuu, mutta silti...tulkaa taas ens kerralla meidän autotalliin!
Otan kiitollisena tämän kutsun vastaan ja välitän sen heti eteenpäin :) Niin ja kiitos teille kärsivällisyydestä...
Jos Puuha Pete on onnellinen, siitä onnesta pääset varmaan sinäkin osalliseksi. Ja onhan sinulla tuo mattohomma. Kaikkea hyvää ennen näyttelyä, sen aikana ja sen jälkeen.
Kiitos Lissu, onnea tarvitaan. Mattohomma on ikäväkyllä hankala, sillä mun rimpulakone ei tuota saumaa vedä. Taidan tukea käsityöläisyyttä ja viedä maton naapurisuutarille. Yksi 80cm sauma 20€, hui...
Mielenkiintoinen blogi! Aion palata.
No huh. Ei meillä sentään vielä sisällä betonia valeta, vaikka melkein kaikkea muuta on jo tullut kokeiltua.
Tämä on totista puuhastelua, tämä muotoilijapariskunnan elämä. Mutta voi kuinka minä tuota puoliskoani katselen ilahtuneena kun hän täällä touhottaa :)
Itselläni on välillä poranterä jalassa tai varpaanpää kipeä jostai osumasta, mutta kaiken se kestää...
*nauraa*
Luulin, että munu öljyvärit olkkarinpöydällä ja pastelliliitut pitkin sohvia on sotkua. Kirkkaasti jäin kakkoseksi!! :DDD
Onnea näyttelyyn!
Meillä on vaan tehty ruokapöydällä hevosenkakka-savi-hiekkamuotteja rautakautisia valuja varten, mutta kompura jylisee jo kuudetta viikkoa etukuistilla - aina löytyy jotain naulattavaa/puhallettavaa/kompuroitavaa rakentamisen tässä vaiheessa, yhä vain.....
Eipä kuulosta Maahiskan seos kovinkaan puhtoiselta. Tuleepa luotua luonteva vastustuskyky kaikkia tauteja vastaan. Toimii varmasti paremmin kuin antibakkteeriset pesuaineet.
Lähetä kommentti